Otsikko oli Funny Joke siihen asti, kun kuvittelin tekeväni eeppisen postauksen siitä, miten ensi vuoden cosplayt ovat vain ja ainoastaan naisia, kunnes huomasin että ei tiikeri niin vain raidoistaan pääse. Yllättäen niitä miehiä tupsahteli mukaan ensin yksi, sitten huomasin niitä löytyvän ainakin kolme. Hups.
Joka tapauksessa naisten määrä näyttää lisääntyvän - Gwendolynin jälkeen on kummasti alkanut haikailemaan naishahmojen perään yksinkertaisesti jo asujen mukavuudenkin takia. Vihaan bindaamista yli kaiken (entisen urheilija keuhkot + rintakehän sitominen = ei hyvä), joten ilo on korkealla kun huomaan, että ensi vuonna ei kenties tarvitse bindata joka hemmetin conissa.
Joten! Näppejä polttelevia pukuja:
Final Fantasy X-2:lla on erityinen paikka sydämessäni ja se on yksi niistä peleistä joita jaksan tahkota aivan koko ajan ja jatkuvasti, monta kertaa putkeen (Hey thar, 5. läpipeluukerta - 100 %, I'll get you someday). Rakastan dresspheresysteemiä sekä visuaalisella että peliteknisellä tasolla, ja cosplaylistallani on varmaan ainakin 4 dressphereä, jotka haluan palavasti tehdä.
Joista ykkösenä on ehdottomasti Berserker. Puvut ovat väriskaalaltaan (erityisesti Painen versio) aivan uskomattoman hirveitä ja nimenomaan siksi niin hienoja. :D Muutenkin puku on mauttomuus tiivistettynä yhteen asuun - sininen trikoopuku, jonka päälle on isketty kontrasti-ja vastavärejä, leopardikuviota, karvakangasta ja alusvaatteet trikoopuvun päälle? I'M SO IN. 8D Berserker!Paine on ollut suunnitelmissa jo niin pitkään, että ensi vuonna aion sen satavarmasti toteuttaa, tahtoisin melkein väittää laittavani puvun ykköseksi toteutettavien listalle. Sormeni syyhyävät päästä työstämään noita sarvia ja pääsen leikkimään kulmahampaiden kanssa. Paine on hahmona myös äärettömän siisti ja hieno - jos väitätte muuta, ette ole pelanneet sidequesteja ettekä hankkineet tarpeeksi Crimson Spherejä. >:C
Voin myös lopettaa syömisen ja alkaa käymään salilla!
Kun olen tehnyt Painen, voin jatkaa syömättömyys- ja salilinjaani ja tehdä Lucan. :D Ar Tonelico II:n pelaaminen lähti siitä, kun halusin pelata jotain geneeristä, tarpeettoman aivotonta spriteropea ja ATII kolahti postiluukusta sisään. Iloiseksi yllätykseksi peli ei ollut ihan niin geneerinen em. peliksi kuin mitä olin tottunut (Atelier Iris 2 Eternal Mana = AAAARGH). En odottanut peli ihkusöpötytön kolahtavan hahmona, mutta toisin kävi. Läpi en ole peliä vielä pelannut, mutta Lucan hahmokehitys on jo tässä vaiheessa muikea asia, ehkä juuri siksi että Luca on niin, no, tavallinen.
Puvun tekeminen itsessään kutsuu aivan silmittömästi - saan kaavoittaa kivoja asioita, pääsen painamaan paljon kuvioita ja tekemään maailman siisteimmät kengät, joista en niin tiedä, miten ne toimivat. Vaan ei se mitään, parasta pukujen tekemisessä on yhä mielestäni ongelmanratkaisu. Lucalla on myös ihastuttavan lyhyt hame, jonka toimivuudesta saatan olla montaa mieltä, sekä hihat, joiden toimivuudesta olen vielä vakuuttuneempi kuin hameen! Näyttävät piirrettynä varsin hyvältä, 3D-maailmassa tuskin, mutta ei se mitään, olen puvusta ehkä hieman liian innoissani verrattuna siihen, kuinka innoissani tulen olemaan se päälläni, kun joka paikka näkyy. Hieno harrastus!
Olen myös hillitön Personafag, Kazuma Kanekon desingit ovat hienoinpia ja älyttömimpiä pelimaailmassa ikinä. Dakini on melko normaali ja edes jotenkin toteutettavissa oleva design verrattuna muihin eeppisiin mörreihin. Hahmosyvyyttä ei Personan mörreistä juuri löydy, koska ne ovat, no, mörrejä, ja niiden tarkoitus on lähinnä listiä toisia mörrejä ja näyttää siisteiltä. Päähine aiheuttaa suurta epätoivoa ja halua päästä veistämään sitä, samoin muut propit ja korut vyötäisillä nostattavat hyvänolontunteita pintaan. Olen pukua tehdessäni seitsemännessä taivaassa aina kun pääsen veistemään jotain. ♥ Oikeaa epätoivoa nostattaakin erityisesti puvun helmipitoisuus. Helmiä on paljon ja joka paikassa ja ne ovat sopivasti juuri sen verran punaoranssin värisiä, etten varmasti löydä mielestäni juuri oikean värisiä mistään kaupasta, vaan maalaisin kaikki oikean sävyisiksi. Miten niin rakastan tätä harrastusta.
Ai niin, ihoni pitäisi olla myös keltainen, varpaankynsieni terävät ja silmissä punaiset sclera-linssit.
Yksi nimi: Range Murata. Blue Submarine no.6 on 4 OVA-jason mittainen sci-fi/post-apocalypse -anime, jossa Murata on toiminut hahmosuunnittelijana. OVAt ovat peräisin vuodelta 1998, ja niiden metsästämiseen meni ikä ja terveys. Vaan onneksi metsästin, lyhykäisyydessäänkin BS6 on aika muikea paketti 90-luvun animea. OVAt löytyivät vain englantidubeilla, jotka olivat muuten ihan yllättävän hyvät. On ihana verrata BS&:ea esim. Last Exileen (2003), jonka hahmosuunnittelun on Murata myös hoitanut, ja ihastella 15 vuoden piirto-/animaatiojäljen eroa kun hahmosuunnittelija on sama.
..niin, itse pukuun, köh. Toinen bodysuit tälle vuodelle, en ehkä arvosta, mutta Mayumi on hahmona ihana ja siisti, ja vaikka kuinka valitan, päädyn tekemään puvun kuitenkin. Ompelullisesti puku on varsin simppeli ja helppo, mutta hohhoi nippeleitä ja yksityiskohtia, saan taas väkertää. Puku kutsuu hyvin paljon siksi, että sen tekeminen olisi melko erilaista aikaisempiin verrattuna, puvussa kiinni olevien kolmiulotteisten ..asioiden saaminen oikeasti hyvännäköisiksi = haasteita.
Sitten siirryn miesosastoon!
Gippal, voi Gippal. Olen helppo ja lankean aina naistenmieshahmoihin, mutta en voi sille mitään, koska Gippal. :D Baralaita joskus taannoin tehdessäni olisin toivonut palavasti seurakseni Gippalia, mutta koska kukaan muu ei tykkää X-2:sta, (paitsi Vorona! ♥) päätin joskus viime vuonna tehdä sen itse. Logiikkani voittaa.
Gippalin puku on lähes tulkoon yhtä looginen kuin Noojilla (Nooj = kuvassa punainen, raidallinen makkarankuori) ja vähintään yhtä kaunis. Vaaleanviolettia, tummanviolettia ja viininpunaista yhdessä, sisäinen esteetikkoni iloitsee! Olkapääarmorit aiheuttavan lähinnä huvittuneisuutta, myös pakollinen siisti silmälappu. Mietin aina, miksi huomaan tekeväni näitä HAHAHA lulz-pukuja, mutta siltikin haluan päästä väkertämään niitä. Gippalista tulisi nimenomaan Crimson Squad-versio pienillä aseilla, sillä Gippalin oma proppi itse pelin ajalta?
..joo. Kanji on aivan uskomattoman ilahduttava hahmo ja hahmodesign osuu ja uppoaa ihan kympillä. Olin P4:ää pelatessani tosin aika varma, etten ole Kanjia ikinä tekemässä, ihan vaan koska naamani ei niin käy, Kanjilla on tihrusilmät ja terävä leuka ja nenä joita minulla taas ei ole. Joku on tässä kuitenkin ylipuhunut minua herraan päin, joten voi olla, että sorrun. Oletuksella, että saan maskeerattua/meikattua itseni siihen kuntoon, etten koe hirveää "yhyy en näytä yhtään hahmolta"- ahdistuksia. Omin kulmieni peittämistä on jo kokeiltu, jos saan sen toimimaan tarpeeksi hyvin, väännän siitä ehkä joskus tutoriaalinkin. Puvusta siitä ei itsessään mitään ihmeellistä, perusvaatteita, perusompelua, ei proppiahdistuksia.
En aio kirjoittaa Last Exilestä mitään muuta kuin pukuanalysointia, sillä muuten tästä merkinnästä ei tulisi loppua. Lyhyesti: Mullin = ♥.
Univormut ovat tunnetusti kuumia (sanan molemmissa merkityksissä) ja isotöisiä. Mullin vaatisi taas työstämistä ilman varsinaista deadlinea, vaikka puku on taas sinällään simppeli, yksityiskohtiin upppoaa taas hieman liikaa aikaa. Ajatuksena olisi nimenomaan artbookversio, jossa yksityiskohdat näkyvät paremmin, ja kiitos Muratan perinpohjaisten hahmoluonnosten, kuvia on joka puolelta. Kiitos Muratan, luonnoksissa näkyy myös kuinka univormuun kuuluva vesipullo aukeaa esim. tuhanteen eri osaan ja toimii viidelläsadalla eri tavalla. Ehkä lievästi liioiteltuna, mutta kuitenkin. Yksityiskohtaiset luonnokset ovat yksityiskohtaisia. Säärystimet olisinkin jo kaavoittanut kätevästi valmiiksi, ja hatun kanssa pääsisin menettämään jälleen kerran hermoni. Se on eeppisen hieno mutten niin halua tehdä sitä. :D
Olen tottunut siihen, että minulla on yleensä tiedossa tasan yksi puku, jonka haluan palavasti tehdä, ja jonka tehtyäni jään odottelemaan, milloin seuraava kiva hahmo tulee vastaan. Ajatukseni nyt: Mistä näitä hahmoja ja pukuja tulee? Hyvin todennäköisesti näistä suuri osa jää tekemättä, sillä olen uskomattoman hidas puvuntekijä, jaksan ja ehdin tehdä yleensä vain 2 hieman työteliäämpää pukua vuodessa (toinen syy hitaaseen tahtiini myös se, että ennaltaehkäisen stressiä ja mahdollista kyllästymistä puvuntekoon). Satavarmoja ovat ainakin Berserker!Paine ja Gippal, ja Mayumi, ja.. oikeastaan, tahtoisin luetella kaikki varmoiksi, joten en tee sitä. Lisäksi olen mennyt taas ottamaan niskoilleni Eeppisen Projektin, jota pitäisi myös alkaa hiljalleen vääntämään.
Haluaisin kysyä sellaista juttua, joka ei täysin suoranaisesti liity puhumaasi tässä blogitekstissä. Täräytetään pöytään: Tunnetko koskaan olevasi omistuksenhaluinen cossattavista hahmoistasi? En osaa perustella, miksi haluan kysyä tätä juuri sinulta. Fiilispohjalta kai.
VastaaPoistaGippal <3 Oi ihanuus, että joku (muukin) edes HALUAA toteuttaa kyseisen herran! Tätä tullaan odottamaan kuola valuen!
VastaaPoistaJa että mitä?! X-2 on mahtava!
X-2. ♥ Cosplayattavaa materiaalia ad infinitum. Minulla oli kyseistä peliä kohtaan aluksi hirmuiset antipatiat koska en voinut kuvitellakaan kympin jatko-osaksi mitään kevyttä tyttötriohuttua, mutta mites kävikään... Olen myös niin samaa mieltä berserkereiden designeista - niissä yhdistyy niin monta mautonta elementtiä, että kokonaisuus ei voi olla mitään muuta kuin ihan pirun siisti.
VastaaPoistaEniveis, sinulla näyttäisi olevan varsin hyvä maku pukujen ja sarjojen suhteen. <: Last Exilea! Berserker! Range Murataa! Gippal! Kanji! Ihastuttavia ja kutkuttavia valintoja, peukkua sille. :3
Ihanan kamalat asut ovat kamalan ihania! Ei niitä työstäessä osaa päättää, pitäisikö itkeä vai nauraa vai kenties tehdä molempia. ''D
VastaaPoistaOdottelen innolla erityisesti Painea, Dakinia, Gippalia (ai mitä, tuon propin tekeminen olisi _varmasti_ mitä rentouttavinta, ei minkäänlaisia raivokohtauksia materiaalien kanssa saati valmiin propin raahaamisessa conissa tai tilaongelmia säilytyksessä!) enkä siis köhköh suinkaan hyppinyt kattoon, kun Yumi mainitsi ensimmäisen kerran, että olet harkinnut Kanjia, mutta että sinua pitäisi vähän rohkaista asian suhteen... ;D
Muut hahmot eivät ole entuudestaan tuttuja, mutta asut näyttävät kovin tyylikkäiltä, joten toivon kyllä näkeväni nekin. :>
Erityisesti Painen ja Gippalin (♥) odotan näkeväni innolla. ;D
VastaaPoistaX-2 ei nouse omalla suosikkilistallani kympin ohi, mutta olen jaksanut sen pelata läpi pari kertaa. Pelin yleinen tunnelma ja juoni eivät kuitenkaan viehättäneet yhtä paljon kuin aikaisemman tarinan vastaavat: rakastuin aikoinaan peruuttamattomasti kympin maailmaan, enkä pitänyt kaikista jatko-osaan tehdyistä muutoksista.
pumpkin, enpä oikein osaa. Joskus nuorempana taisin olla jostakin hahmosta, mutten nykyään kyllä enää osaa - kyseessä ei kuitenkaan ole minun hahmoni, joten en oikein näe itse syytä.
VastaaPoistaFukka, hienoa että Gippal saa rakkautta! :D Kuten myös X-2.
Vorona, X-2 on kyllä cosplayaajan paratiisi. Suhtauduin peliin aluksi melko epäilevästi sen pohjalta mitä olin siitä kuullut, mutta no, tässä ollaan. :D
Wepi, ai mitä, Gippalin asehan olisi niin kiva ja helppo ja simppeli tehdä! Puhumattakaan siitä kuljettamisesta!
Ja joo, Kanji aiheuttaa pientä ahdistusta, mut jos saan vain naamani toimimaan niin enköhän sorru, sen verran lähellä sydäntä herra on. :D
tarutar, komppaan, kymppi menee itselläni myös X-2:n ohi ihan reippaasti. Yllätyksekseni pidin myös X-2:sta kovasti, vaikka no, ei sen vähemmän toimivia puolia kymppiin verrattuna voi olla huomaamatta.
Mutta hyvä jos hahmovalinnat ilahduttavat silti!