perjantai 24. helmikuuta 2012

Painen olkapanssareista, nyt vihdoin


Mutta ennen itse asiaa, tahdonpa ihan erikseen kiittää yhdestä jutusta, josta en täällä vielä iloinnut!


Ensimmäinen kirjaimellisesti Ilmeeni kun -kuva - (C) Darkki


Kävin vastaanottamassa Frostbitessa pidetyssä DesuGaalassa Vuoden Cosplay 2011 -palkinnon, varsin yllättyneenä. Ilmeestä ehkä näkee! Pystin saaminen on omalla tavallaan tuntunut aika paljon muikeammalta kuin moni cosplaykisassa menestyminen. Isot kiitokset raadille, puvuntekoinnostus on vähintään tuplautunut ja hinku uusien pukujen tekemiseen on aika valtava. :3

Pysti tuli tosissaan Berserker!Painen puvusta. Puvun tekeminen opetti paitsi uusia tekniikoita, myös älyttömästi kärsivällisyyttä. Ja myös sen, että isotöisen puvun aloittaminen kesäconia varten edeltävän vuoden joulukuussa on minulle liian myöhään. :D
Vaikka puku onkin päällä melkoisen epämukava (ja väriskaalaltaan aivan hirveä ja siksi niin ihana!), ja haluan heittää puvun niskaani vielä useammankin kerran joskus hamassa tulevaisuudessa. Vielä joskus hankin sen Berserker-ryhmän, jota aina joka paikassa kuulutan! Pari rautaa saattaa olla jo onneksi osittain tulessakin.

Joten tässä nyt tohkeissani kirjoittelin tekstin kuvien kera siitä, miten ja mistä Painen panssarit/sarvet on väännetty! Polyuretaani on nykyään jo aika monelle tuttu materiaali, mutta tykkään itse sen verran lukea muiden WIP-tekstejä, että ehkä tästäkin edes jollekulle jotain iloa irtoaa.

Panssareissa käytetyt materiaalit ovat lyhykäisyydessään pahvi, polyuretaanivaahto (tuttavallisemmin eristys-/saumavaahto), Paperclay, gesso, alkydispraymaalit, akryylimaalit, hiomapaperi (+ HENGITYSSUOJAT!).

Kaavoja, kaavoja


Panssareiden pohjana toimii ihan perinteinen aaltopahvi. Henkilökohtaisesti en ymmärrä aaltopahvin dissaamista materiaalina, pintamateriaaliksi se on toki melkoisen köykäistä mutta pohja- ja tukimateriaalina äärettömän kätevää ja usein myös ilmaista. Panssareista piirrettyjen kaavojen pohjalta on pahvista kyhätty runko panssareille sekä tukeva pohja polyuretaanivaahdolle. Pahvipohja on myös siitä kätevä, että kuivuneen polyuretaanin sisältä löytyy runko, jonka mukaan veistämistä on helppo myötäillä eikä tarvitse arvailla, vuoleeko liikaa vai liian vähän. Homman pitää kasassa maalarinteippi ja jesari.




Rungon päälle on suihkutettu polyuretaanivaahtoa, jota saa satavarmasti ainakin rautakaupoista ja Prismasta, ison 750 ml putelin hinta on n. 7-8 euroa. Mikäli en muista aivan väärin, olisikohan yhteen olkapanssariin kulunut 1 tai 2 purnukkaa. Polyuretaanivaahto on märkänä aivan hirvittävän sotkevaa ja tarttuvaa, joten sen kannattaa antaa kuivua rauhassa. Pinta kuivuu kosketusta kestäväksi tunnissa, mutta massan määrästä riippuen kuivumista kannattaa odottaa vuorokausi, joskus pidempääkin, jotta vaahto kovettuu myös sisältä. Vaahto paisuu kuivuessaan, joten paisumisvaraa verraten propin haluttuun kokoon kannattaa jättää, jotta säästyy myöhemmin hirveältä vuolemistyöltä.




Kuivunutta vaahtoa pystyy melko vaivatta vuolemaan, homma hoituu ihan halpismattoveitsillä. Painen panssareiden kohdalla en saanut ensimmäisellä kerralla vaahtokerroksesta tarpeeksi muhkeaa, joten ensimmäisen vuolemisurakan jälkeen suihkutin päälle toisen kerroksen polyuretaania, annoin kuivua, ja vuolin lisää. Vaahto jättää aina satunnaisesti ilmakuplia sisälleen, joita kannattaa myös täytellä niin välttyy päällystämisongelmilta.






Samaan tyyliin on väännetty myös sarvet.










Muutaman vuolemis- ja päällystyskerran jälkeen homma näyttää tältä. Itse toimin polyuretaanin kanssa siten, että yritän aina jo vuolemisvaiheessa tehdä pinnasta mahdollisimman tasaisen ja sileän, mikäli sellaista pintaa haen. Kun pohjatyö on mahdollisimman sileä, välttyy päällystämisvaiheessa silottelutyöltä ja mikäli käyttää edes hieman hintavampaa päällystysmateriaalia (Paperclay >:C), säästää myös rahaa kun ei tarvitse käyttää massaa siloittelemaan möykkyjä ja täyttämään kuoppia.

Moni polyuretaania käyttävä päällystää (ennen massaa) propin maalarinteipillä, jolla saa peitettyä mm. vaahtoon syntyneen reiät ja antamaan pinnalle hieman lisätukea. Painen panssareissa en maalariteippikerrosta lisännyt panssareiden pyöreän muodon takia, ja ainakaan kestämisen suhteen mitään ongelmia ei ollut, mutta haittaa ylimääräisestä tuesta tuskin koskaan on.






Ylempi kuva on vähän väärästä propista mutta tyyli on sama! Polyuretaanivaahto on päällystetty sanomalehti-liisterikerroksella. Uskallan ehkä sanoa tässä kohtaa että liisteri kuin liisteri, itse ostin valmisliisteriä n. litran purkin, ja sitä on riittänyt Painen proppien lisäksi myös yhteen miekkaan ja liisteriä riittää yhä. Sanomalehti-liisteripinta tarttuu hieman helpommin maalarinteippipintaan kuin polyuretaanimuoviin, mutta hyvin selviää myös ilman maalarinteippiä. Samolehtikerroksia tein muistaakseni 2.




Paperclay-kerros, jolla panssarit on päällystetty, on arviolta 2-3 mm paksu. Paperclay kestää oikeasti ihmeitä, ja ohuella kerroksella sain panssareista tarpeeksi kevyet kantaa, mikä oli etenkin sarvien suhteen kätevää. Paperclay on paperipohjaista massaa, jota pystyy sen kuivuttua hiomaan melkein miten tahansa. Ajankäytöllisesti suurimman osan panssareiden tekemisestä vei nimenomaan hiominen - ison tasaisen pinnan aikaansaaminen vaatii älyttömästi aikaa ja kärsivällisyyttä. Paksumpaa pintaa voi käsitellä hiomakoneellakin, itse hioin kaiken käsin. Paperclayta kannattaa ihan oikeasti hioa ulkona hyvien hengityssuojien kanssa, sillä hiomajätteen pöllyämispotentiaali on valtava, ja pöly tarttuu aivan joka paikkaan. Ja en voi ehkä tarpeeksi peräänkuuluttaa niitä hengityssuojia. :D
Paperclayt ostan Helsingin Hobbypointista (ebaysta saanee halvemmalla jos tuuri käy), mutta jos joku tietää jonkun muun hankintapaikan, saa huudella!



Gessottu + hiottu olkapanssari

Hiomisurakan jälkeen panssarit on gessottu n. 5+ gessokerroksella. Gesson huono puoli on se, että se jättää melkein aina siveltimenjäljen pintaansa, ja Painen panssareiden kohdalla halusin pinnasta mahdollisimman tasaista, joten hioin aika paljon lisää. Iso määrä gessokerroksia takaa sen, että ei pääse kamalan helposti hiomaan gesson läpi Paperclayta näkyviin, mikä taas näkyy maalipinnassa (maalista riippuen) jos niin käy.







Hyvin käytettyä aikaa!



Panssareiden maalaamiseen käytin Mastonin COLORmix -alkydimaaleja. Muu panssari on suojattu maalarinteipillä ja sanomalehdellä. Pienten yksityiskohtien saplunoiminen on rasittavaa ja aikaavievää, ja maalarinteippi saattaa jättää maalireunoihin pieniä virheitä, mutta niiden siistiminen sujuu jälkeenpäin pienellä siveltimellä.





Päähärpäkkeen kanssa huomasin puolimatkassa, että olin tehnyt sarvista liian pitkät. Sarvia en ollut ehtinyt onneksi vielä päällystää, joten leikkasin sarvet irti, vuolin muutaman sentin pois ja kiinnitin sarvet takaisin paikalleen. Päähärpäkkeessä työjärjestys oli hieman toisenlainen, lisäsin.. pikkusarvet vasta päällystysvaiheessa jotta pystyin mallaamaan ne oikean kokoisiksi kun sarvet olivat jo muuten kasassa. Ne kiinnitettiin omaperäisesti Erikeeperillä ja hammastikuilla. :D




\:D/

Päähärpäkkeestä minulla ei ole sen enempää kuvia koska öh, aika alkoi loppumaan kesken. Ainoa ero maalausprosessissa oli se, että maalasin sarvien harmaat osuuden akryylimaaleilla spraymaalien sijaan, sillä en löytänyt oikean sävyistä harmaata spraymaaleista.





Mutta lopputulos olkapanssareiden suhteen näyttää tältä. Panssarit arvatenkin ottivat aika paljon osumaa conien seinistä ja ovenkarmeista, mutta yhtään lommoa ei panssareissa ole, joten kerrankin tuli väsättyä kestävät propit!
Samalla tekniikalla väänsin mm. Okuninushin miekan, erona se että käytin karkeampaa paperimassaa päällystämiseen, Paperclayta vain paklaamiseen.




Olen nyt tuijottanut tätä tekstiä ehkä pari tuntia, joten uskallan ehkä luottaa siihen että tässä jotain selkoa on. :D Jos ei ole, pahoittelen ja koitan selventää pyydettäessä. Lopuksi vielä kuva Lusciniasta / Luscinian rannekorusta todisteena siitä, että olen oikeasti tehnytkin jotain pukujen eteen.




Hiljalleen etenee! Lisäksi mm. miekka on työn alla, joten ainakin siitä asiaa myöhemmin jollen muuta keksi/ehdi ennen sitä. :>

9 kommenttia:

  1. Fffff- that is NICE (If only one had your skills)

    VastaaPoista
  2. Oi, ihana tutoriaali. Vaikka teoria olikin hallussa, oli todella positiivista nähdä näistä näinkin tarkka kuvaus blogissasi.

    Kuinka kallista on Paperclay? Olen niin tottunut käyttämään Sinooperin Muovailumassa -nimellä kulkevaa juttua, etten ole tullut harkinneeksikaan enää käyttää mitään muuta. Tuon hinta kun on 3,8e puolelta kilolta ja todella hiomakelpoista sekin.

    VastaaPoista
  3. Cecil: Haha, thanks! I'm glad that hard work has paid off. :D

    ppumpkin: Kiitos! Paperclayn huono puoli on se, että se on syntisen kallista, Suomessa n. puolen kilon paketti maksaa n. 16 €, ebaysta saa halvemmalla. Työstettävyydeltä se on parasta massaa mihin olen törmännyt, joten sitä tulee useimmiten käytettyä vaikka hintavaa onkin.

    VastaaPoista
  4. Ihana tutoriaali todellakin. itse käytän ihan samaa tekniikkaa tällä hetkellä proppieni tekemisessä. Yksi kysymys olisi tohon gessoon. Mistä sitä saa ja onko sillä joku toinen nimitys?

    VastaaPoista
  5. Marlec: Ömm, nyt täytyy sanoa etten tiedä onko gessolle mitään muuta synonyymia kuin maalauspohjan pohjustusaine. Gessoa kun varsinaisesti käytetään maalauspohjien pohjustamiseen, melkein mikä tahansa taide-/piirustus-/maalauskauppa sitä myy. Gesso on taidekaupoissa sen verran yleinen käsite, että sillä nimityksellä pitäisi kyllä löytyä. :>

    VastaaPoista
  6. http://www.wikihow.com/Make-Paper-Clay
    http://www.squidoo.com/howtomakepaperclay#module7110788
    Näin teet itse massasi! Ohje on toki aika isolle määrälle :)
    Ja tuossa savea on aika paljon suhteessa paperiin, kannattaa varmaankin kokeilla omaan makuun parempi suhde.

    http://www.ekovilla.com/tuotteet/puhallusvilla/
    Eristemateriaaliksi myytävä Ekovilla on paljon papercalyta halvempaa ja todella riittoisaa. Se sekoitetaan tasaiseksi massaksi liisterin kanssa (sähkövatkaimella tai sauvasekoittimella), jonka jälkeen massasta voi muotoilla lähes mitä vain. Kuivuminen toki ottaa aikansa, ja jos liisteriä on liikaa tai se huonosti sekoitettu, massa kutistuu kuivuessaan, mutta sitä voi ehkäistä ennakkotyöllä. Hiomista se kestää, kuten myös maalaamisen/lakkaamisen, kuten paperipohjaiset tuotteet muutenkin. Suosittelen!

    Oletko kokeillut Finfoamia polyuretaanivaahdon sijaan? Rautakaupoista saa tätä eristemateriaalia, eikä ole pahan hintaista. Sen hyvä puoli on se, ettei tarvitse odotella massan kuivumista, vaan veistämään pääsee heti. Eikä se myöskään ole myrkyllistä, toisin kuin polyuretaani...

    Gessoa halvempia pohjustusmaaleja on varmaan ihan huonekalu ja seinämaalit. Gesso on niin pehmeää, että siihen todellakin helposti jää epätasaisuuksia. Spraymaalilla voi myös suoraan maalata paperisen pinnan päälle, jos se on sileä.

    Lisää rautakauppatavaroita: Akryylimassa (tai Tetramassa) on loistava pienten ja isompienkin kohokuvioiden tekoon! Sitä saa sekä ilman liimaa että liiman kanssa, jolloin siihen voi myös liimata erilaisia objekteja ja tehdä korkeampia pintoja, ilman että siitä tulee liian painavaa.
    Sitähän käytetään oikeasti seinien tasoittamiseen, joten pinta on erittäin kestävä, eikä hiominen ja maalaminen ole mikään ongelma. Tosin sillä saa jo itsellään varsin sileän pinnan, muovipohjainen kun on.

    Lähde opintomatkalle lähimpään rautakauppaan!
    Askaretelukaupat lisäävät samoihin tarvikkeisiin omat katteensa.

    Hienoja töitä, osaat kyllä :)

    VastaaPoista
  7. UnkownRautakaupoissa tulee kyllä reissattua melkein enemmän kuin askartelukaupoissa. :D
    Pitääpä joskus kokeilla massan tekemistä itse, kiitos vinkistä! Paperclay on suosikkini hienojakoisuutensa vuoksi, pitää kokeilla saako kotikutoisesta massasta yhtä hyvää.

    Sama ekovillan kanssa, pitää testata joskus. Lievänä astmaatikkona tosin pöllyävän oloinen ekovilla kuulostaa kohdallani hieman hankalalta hengityssuojaimienkin kanssa, mutta laitetaan mieleen.

    Finfoamia tulee käytettyä silloin, kun koitan saada aikaan geometrisempiä muotoja, polyuretaanivaahdon etu on se että siitä saa minkä muotoisen möntin tahansa, eikä tarvitse liimailla monia paloja yhteen. Finfoamlevyjen paksuus ei ihan aina riitä, mutta kätevää matskua sekin. :>

    Akryyli-/tetramassaan en ole tutustunut, olen pelannut lähinnä silikonivalun kanssa. Pitää jonkun sopivan projektin tullen kokeilla, miten toimii, kuulostaa ainakin mielenkiintoiselta.

    Kiitos vinkkipaketista!

    VastaaPoista
  8. Unknowin ekat linkit kannattaa unohtaa samantien. Creativen paperclay ei ole _paperclaytä_, siinä ei ole yhtään savea. Nuo ohjeet on paperisaveen joka poltetaan uunissa aivan kuten normaalitkin savijutut, sillä saa vaan kikkailtua jänniä efektejä.

    VastaaPoista
  9. Tosi hyvä ja selkeä postaus! Hirveen siistit panssarit myös, tätä pitää itse joskus kokeilla! :D

    VastaaPoista