lauantai 18. joulukuuta 2010

Eurocosplay - osa 4/?

Näin aluksi haluan kiittää viihdyttävistä kommenteistanne nimeltämainitsemattomassa EuroCosplay-dokumentaatiovideossa. Toiseksi haluan osoittaa luottamukseni ja toiveeni, että kommenttinne olivat esitetty yhtä kieli poskella kuin itse dokumentaatiokin - en ehkä ole ihan oikeasti itkenyt vessassa vesihanojen edessä vesitarjoilun puuttumista, elänyt suuressa eksistentiaalisessa cosplayahdistuksessa tai kokenut kisanjälkeistä muistimenetystä ja masennusta. :D Olen aloittanut ensi kesän pukujen värkkäilemisen jo aivan fiiliksissä, mutta ennen siitä keuhkoamista avaudun (tällä kertaa ihan vakavissani) Eurocosplaysta noin kisana ja konseptina ja jaan hieman kuvamateriaalia.
Tekstiä jaoteltu osa-alueisiin jotta pysyn itsekin edes jotenkin kärryillä.

Alkujärjestelyt: Kuten jo sanottua, infopuolta hoitanut pääjärjestäjä James veti kaikki pisteet kotiin alkujärjestelyjen puolesta. Hotellit varattiin Expoviikonlopuksi, lentojen ajankohdan sai itse päättää, mailitse lähetettiin tiedot ja mitat lavasta, tuomarointiajat (joihin itse sai vaikuttaa jos oma puku oli isokokoinen/muuten hankala päällä) ilmoitettiin hyvissä ajoin etukäteen. James mailasi osallistujille yksityiskohtaiset ohjeet siirtymisestä kaikilta lentokentiltä (Heathrow, Stansted, London City Airport) Expoon ja hotellille karttoineen. Mailissa saatiin myös kopiot omista Expopasseista, joille tosin luvattiin kopiot paikan päälle mikäli pääsisivät häviämään matkalla (kadotin omani n. tuhat kertaa viikonlopun aikana, onneksi otin varakopion mukaan). Mikäli puku/proppi olivat liian suuria yhden ihmisen kuljetettavaksi, Expo tarjoutui maksamaan pukujen ja proppien lähettämisen Brittilään etukäteen. (Funfact: Sainpa muuten tässä jokin aika sitten Jamesilta sähköpostia, jossa ilmoitti EuroCosplayn haluavan maksaa vielä jälkikäteen Expolle kulkemiseen liittyvät matkakulut. EuroCosplayhin oli näemmä ainakin tänä vuonna varattu budjettia. :D)

Majoitus & sijainti: Kaikki kisaajat oli majoitettu samaan hotelliin, London City Airport Travelodgeen. Hotelli itsessään ansaitsee vain kehuja, sympaattinen perushotelli, mutta sen sijainti oli toisaalta lähellä Expoa, toisaalta ei. Ilman pukua hotellilta Expolle käveli vaivattomasti, puvussa en olisi lähtenyt yrittämäänkään. Taksi maksoi hotellilta Expolle n. 10 punnan pintaan, halvemmalla pääsi jos jaksoi kävellä London City Airportin DLR-asemalle, hypätä junaan, matkustaa pari pysäkkiä ja vaihtaa.. maanalaiseen? yhden pysäkin ajaksi. Joka tapauksessa hotelli oli hyvien kulkuyhteyksien päässä tapahtumapaikasta, ja pari taksimatkaa viikonlopun aikana ei hajottanut opiskelijabudjettia täysin. Yllätyksekseni Expo lahjoitti auliisti jokaiselle kisaajalle rahat hotelliaamiaiseen, joka oli varsin maukas, rasvainen, suolainen ja sokeripitoinen. Keskustasta Expoon liikkuminen oli kuulemma pienen työ takana - tapahtumapaikan lähelle (Canning Town) kulkeva Jubilee line oli kätevästi poissa käytöstä, bussit ja DLR jumittelivat ruuhkissa tuon tuostakin. ExCel sijaitsi tosissaan Zone 3:lla.


Kylmä Lontoo on kylmä



Expo tapahtumana & tilana: Expo on tapahtumana nimenomaan messutapahtuma, ei niinkään con. Expon tapahtumapaikka on ExCel London, joka on ainakin suomalaisella mittapuulle hervottoman kokoinen messukeskus, ja ainakin perjantain aikana ExCelissä pyöri Expon lisäksi toinenkin messutapahtuma. Tilaa siis on riittävästi - siitä kertonee myös se, että messualueelle jonottamiselle oli varattu oma, melkein itse messualueen kokoinen jonotussali.


Expon messuhallin aluekarttaa




EuroCosplay -artikkeli Expolehdestä/ohjelmavihkosta.






Expon messutila täyttyi lähinnä nimenomaan myyntipöydistä. Tarjonnaltaan tavarapaljous on hyvin samaa sorttia kuin Suomessa, joskin monipuolisempaa. Mikäli Expoon lähtee aitoa tavaraa ostamaan, kannattaa kuitenkin olla silmää aidon ja piraattitavaran tunnistamiseen - piraattitavaraa nimittäin on joka kulmassa ja paljon enemmän kuin sitä aitoa.


Piilolinssilafka, joka oli elämääkin kalliimpi.


















Aitoakin ostettavaa Exposta löytyi vaikka kuinka jos vain rahaa olisi kasvanut puussa - itkin tuskan kyyneleitä kun jouduin jättämään ihanan pelimusiikkilafkan pöydän rauhaan kun huomasin löytäväni sieltä ostettavaa koko kuukausituloillani.


Mukaan lähti Final Fantasy X:n 4 cd-levyn soundtrack, Ergo Proxy kokonaisuudessaan sekä vanha Star Wars -trilogia.



Myyntipöytien lisäksi Exposalista löytyi useampi lava (Totally Cosplay, Games Expo, Comic Village jne.), jotka hieman hävisivät Expohälinään - lavoilla pidettiin paneeleja, haastatteluja ja muita esityksiä, mutta seuraaminen oli hälyssä jokseenkin hankalaa. Kuriositeettina salista löytyi myös showpainilava, jossa minulle tuntemattoman showpainijat esittelivät taitojaan, myös Eurocosplay-kisan väliaikaohjelma koostui hyvin ..jännittävästä showpainieesityksestä. Allaolevassa kartassa harmaana näkyvät alueet olivat pienempien putiikkien myyntipöytiä. Suurta iloa aiheuttivat myös lukemattomat peliständit, joissa uusimpia pelejä ja masiinoita pääsi testaamaan. Tai no, olisi päässyt jos olisin ehtinyt ja saanut aikaiseksi. :<


Comic Villagen vieraat






Baralai ja Gippal, FF X-2; Papercutperfect ja henkilö x.




Ruotsin toisen edustajan puku perjantailta.



Pukuhuoneet: EuroCosplay-osallistujille oli varattu omat tilat Expon kokoustiloista, jotka hieman epäkätevästi sijaitsivat yläkerrassa hyvin, hyvin pitkän käytävän varrella. Hissi yläkertaan kuitenkin onneksi löytyi. Pukuhuoneina koukoustilat eivät yllättäen ole kaikkein parhaimmat - peilejä taisi koko huoneessa olla yksi tai kaksi, saman käytävän varrelta kuitenkin onneksi löytyi saniteettitilat, joihin pääsi iskemään piilolinssejä silmiinsä. Messuhalliin CosplayDeskin lähistöön oli sijoitettu Cosplay Repair Desk, yläkertaan ei sellaista ollut löytynyt, mutta onneksi tuli kannettua omia korjausvälineitä mukana. Pukuhuone toimi lauantaina myös tuomarointihuoneena, jolloin kisaajat ohjattiin viereiseen huoneeseen säätämään pukujaan ja panikoimaan.




EuroCosplay-lava & puitteet: Kun sain lavasta ensimmäisen kuvan mittoinen, pahin pelkoni toteutui - myös edellisvuosina Expossa käytetty catwalk-mallinen lava
oli otettu myös Eurocosplayn lavaksi. Catwalk-lava on mielestäni omiaan enemmänkin esittäytymistyyliseen cosplaynäytökseen, ei niinkään useamman minuutin mittaiseen esitykseen. Suomessa on tottunut pääsemään esiintymään isoilla, esiintymiseen tarkoitetuilla lavoilla, joten Expon lavalla liikkumisen suunnittelu oli haaste sinänsä.




Onnekseni tuomaristo istua catwalkin päädyssä. Vaikka lavan muoto oli haasteellinen, toisaalta se rajoitti esitystä sinällään hyvin, kun lavalla ei pystynyt tekemään ihan mitä tahansa. Lavan muoto itsessään rajasi jo monia asioita esityksestä pois. Tiedot lavasta ja taustamusiikeista lähetettiin etukäteen, mutta valaistuksesta ei etukäteen tullut mitään tietoa. Olisin halunnut nähdä hölmistyneen ilmeeni, kun James finaalipäivänä kysyi, onko minulla jotain erityistoiveita valojen suhteen. Eipä ollut, kun olin olettanut ettei niihin ole juuri mahdollisuus vaikuttaa. Lavalla oli kuitenkin käytettävissä vain luonnonvaloisia spottivaloja. Lisäksi lavalta löytyi myös savukone, jonka olemassaolosta ei myöskään tiedotettu, huomasin myöhemmin että savua heitettin lavalle ilmeisesti jokaisen esityksen aikana, eipä sillä että se olisi esitystäni haitannut. Mukava lisä, josta olisi kuitenkin ehkä halunnu tietää etukäteen - kuten myös valojenkäyttömahdollisuuksista. Mitä tästä opin? Kannattaa aina varalta kysyä jos mietityttää, vaikka asioista ei olisi virallisesti tiedotettu. :D


Tuomarointi: Tuomareita olen linkittänyt jo n. tuhannesti, joten lyhyesti: Yuki Brasiliasta, Jia Amerikasta ja Goldy Japanista. EuroCosplay saa kaikki pisteet potenssiin tuhat siitä, että tuomarit oikeasti julkistettiin etukäteen hyvissä ajoin ennen Expoa, että tuomaristoon oli oikeasti panostettu, että tuomaristossa ei istunut vain satunnaisia sponsoreita. En jaksa ikinä painottaa tarpeeksi, miten onnessani olen aina silloin, kun tuomaristo koostuu kokonaan ja vain ja ainoastaan cosplayn harrastajista. Avaudunpa tästäkin joskus. :D
Joka tapauksessa, odotukset tuomarointia kohtaan olivat korkealla, sillä jokainen tuomareista kuitenkin on omalla sarallaan julmetun taitavaa ja kokenutta porukkaa. Tuomaristo oli Expon mukaan tarkoituksella hankittu myös kokonaan Euroopan ulkopuolelta, jotta sanomista puolueellisuudesta ei tulisi.
Tuomarointitilaisuus itsessään oli paras tuomarointi, jossa olen ikinä ollut. Tuomarointi koostui melkeinpä kokonaan siitä, että kilpailijaa pyydettiin kertomaan omasta puvustaan ja siitä, miten se on tehty, jonka aikana tuomarit esittivät lisäkysymyksiä. Suurin onnellisuudenaiheeni: tuomarit tulivat oikeasti katsomaan pukua läheltä, eivätkä kuikuilleet metrien päästä pöytiensä takaa. Pukua katsottiin Aikuisten Oikeasti aivan joka suunnasta ja niin läheltä, että henkilökohtainen tila-käsite oli melkoisen tuntematon, vaan ei ehtinyt ahdistua kun sitä oli odottanutkin. Propit otettiin käteen ja syynättiin läheltä, jouduin/pääsin esittelemään korvakorujeni toimintamekanismit ja ties mitä. Tuomarointitilaisuudessa englannintaito tuli tarpeeseen kun koko puvun valmistusprosessi piti tiivistää muutamaan minuuttiin. Kaikki tuomarit olivat asiallista, osaavaa ja varsin mukavaa porukkaa, ja tuomaroinnista jäi todella hyvä fiilis.



--

Yleisesti ottaen EuroCosplay on konseptina minusta hyvin toimiva. En tainnut muistaa aiemmissa teksteissä mainita, että EuroCosplayssa on paikka jokaisesta edustajamaasta kahdelle edustajalle - niissä maissa, joista kisassa oli kaksi osallistujaa mukana, on siis järjetetty 2 eri karsintatapahtumaa, joista molempien voittajat ovat lähteneet kisaan mukaan. Suomessa karsintatapahtumia oli vain yksi mistä johtuen edustajia lähti kisaan vain yksi. Saa nähdä, innostuuko Desuconin lisäksi ensi vuonna jokin toinen tapahtuma (jolla olisi toivottavasti sopivat puitteet kunnon kisaan) ottamaan toisen karsinnan ohjelmistoonsa. Siitä, saako samalla puvulla käydä kokeilemassa onneaan molemmissa karsinnoissa ei minulla ole tietoa muiden maiden käytännöistä, mutta loogisesti kuvittelisin että mahdollisuus olisi osallistua vai toiseen karsintaan yhdellä puvulla, varmasti en tosin tiedä. Olisi kyllä melkoisen siistiä saada ensi vuodeksi Suomelta kaksi edustajaa kisaan mukaan, suurimmalta osalta kisaajamaista kun oli kaksi edustajaa mukana. Malli, jossa on kaksi finalistia jokaisesta maasta, on minusta varsin virkistävä perinteiseen kisamalliin verrattuna - ja ainakin sillä saadaan lisää vaihtelua ja porukkaa kisaan mukaan.

Kisatulokset ovat yllättäen, kuten kisatulokset aina, aheuttaneet draamaa ainakin internetin ihmeellisessä maailmassa ja varmaan sen ulkopuolellakin. On aina paha lähteä kritisoimaan, jos ei ole istunut tuomarinpenkissä syynäämässä pukuja läheltä, mutta kisatulokset ovat ainakin osittain herättäneet keskustelua. Omista suosikeistani yksikään ei sijoittunut, mutta jokainen oli kuitenkin top10 sisällä. Kärkikolmikosta kakkossija on oikeastaan ainoa, jonka täysin allekirjoitan - puku oli läheltäkin aivan uskomattoman hieno ja propit olivat aivan uskomattoman tarkkaa jälkeä. Ykkös- ja kolmossija taas ovat herättivät ihmetystä jo lavan takana kun tuloksia julkistettiin. Kolmossijan puku oli todella hienosti tehty, ja vaikka esitys hauska olikin, ei hahmouskollisuutta siinä juuri näkynyt. Ykkössija on taas saanut kritiikkiä siitä, että puku ei ole ollut referenssien mukainen (itse en tästä 100 % varmuudella tiedä, koska en ole Trinity Bloodiin juuri tutustunut), mutta asia joka minuakin hämmästytti oli se, että voittajan hahmolla on virallisissa referensseissä selässään 6 siipeä, kun taas voittajan puvussa niitä on kymmenen. Tuomareiden kriteerejä ei koskaan voi täysin tietää, mutta itse olen pitänyt aina itsestäänselvyytenä että puku tehdään juuri sen näköiseksi kuin se referenssikuvissa on ilman omaehtoisia muunnelmia. Voittajan propissa näkyy myös aimot määrät pakkausteippiä, jota en ihan ensimmäisenä ajattelisi Trinity Blood -designeista löytyvän. Kisatulokset tosin aina nostattavat hirveät määrät spekuloimista suunnalta ja toiselta - omat suosikkini eivät palkintosijoille päässeet, mutta tuomaristo tekee aina omannäköisen päätöksensä ja totuus on, että kaikkia miellyttävää ja absoluuttisen oikeaa päätöstä ei näissä kisoissa ikinä pysty tekemään. Eikä tässä millään sotapolulla ollakaan - kisat on käyty ja palkinnot jaettu ja sillä selvä. :D
Kisasijoituksia lukiessa tuli huomattua, että ainakin tämän tuomariston mielestä vaa'assa painaa enemmän puku, joka en tehty hyvin, kuin puku, jonka laatua on korvattu tilpehöörin määrällä ja paljettikankailla.

Ai niin, pienimuotoista photshoottiakin pidettiin hyytävän sää ohella, kiitokset Elinalle kuvaamisesta.







Jos en ole tähän mennessä onnistunut karkottamaan kaikkien potetiaalista mielenkiintoa EuroCosplay-karsintoihin osallistumisesta, haluan vielä toitottaa: kannattaa ihan ehdottomasti lähteä karsintoihin mukaan. Kaikesta stressistä ja työnmäärästä huolimatta EuroCosplay on aivan huikea kisakokemus. Kisahenkeä kannattaa mukaan lähtiessä olla, koska ainakin tänä vuonna Lontoon päässä näkyi hienoimpia pukuja mikä olen ikinä koskaan milloinkaan missään livenä nähnyt. Mikäli mahdollisuus tulisi, lähtisin hommaan mukaan uudestaan ehdottomasti. Tällä kertaa ainakin tietäisin, että stressata kannattaa ihan Aikuisten Oikeasti mahdollisimman vähän.

1 kommentti:

  1. Kyllä sä voit myöntää, jos sua masentaa ja ahdistaa. Aina ei tarvitse olla vahva. :(

    VastaaPoista