Pakollinen Desuraportti

Kirjoitin Desuconia edeltävänä tiistaina blogimerkinnän. Siinä luki näin:

"Koputan puuta ja möläytän, että puku itsessään on varsin hyvässä jamassa - olisi äärimmäisen huono jos ei olisi, sillä olen töissä koko viikon ennen viikonloppua perjantaita lukuunottamatta. Propit on viimeistelyä vaille väännetty (edellisen merkinnän tunnelit hyväksi havaittu ja käytetty), yksityiskohtia on viilailtu, piilolinssit odottavat korkkausta pöydällä ja muutenkin on ihan hyvä fiilis aikataulun suhteen. Päätin tosin ommella vielä paidan uusiksi, onneksi kyseessä on kuitenkin sen verran yksinkertainen vaatekappale ettei siitä tarvitse ottaa pulttia."

HA. HA.

Puun koputus osui pahaan paikkaan, hommat levisivät yllättäen käsiin ja tekstiä ei koskaan saatu julkaisukuntoon, kun kaikki aika menikin puvun (ja esityksen) viimeistelyyn. Surullista tässä on se, että puku oli tosissaan kerran käytetty päällä jo vuonna 2008, joten oli kaiken järjen mukaista, että kaikki olisi ajoissa valmiina. Ei ollut, viimeinen yksityiskohta tehtiin perjantaina keskiyön aikaan. Edellinen tosin on parannusta vuoden 2008 Animeconista, jolloin menin nukkumaan ensimmäisenä conyönä(..-aamuna) neljältä ja heräsin coniin seitsemältä.
Miksi minä harrastan tätä?

Asiaan! Viime viikonloppuna sompailin Lahteen Desuconiin, kuten myös yli 3000 (!) muuta. Saavuin Lahteen junalla idästä, joten väistin conkansaryntäyksen aiheuttamat ruuhkaongelmat sekä coniin mennessä että sieltä palatessa. Yötä pääsin viettämään ystäväni luokse.

Kun keväällä Eurocosplay-karsinta julkistettiin pidettäväksi, olin n. kaksi päivää aiemmin käynyt kampaajalla värjäyttämässä itselleni tummalle hiuspohjalle valkoisen keesin. Fiiliksiä kuvasi:



..sillä ensimmäisenä ajatuksena oli lähteä kisaamaan Balthierilla. Toisena vaihtoehtona oli viime Desun pukuni Gwendolyn (Odin Sphere), ja kävin pitkään sisäistä taistelua siitä, kummalla lähden kisaamaan - ja päädyin toivomaan hiusteni kasvavan tarpeeksi nopeasti ja valitsemaan Balthierin. Tukka onneksi kasvoi.

Eurocosplaykarsinta ja sitä edeltäneet ja seuranneet hermoilut veivät lauantain mennessään. Aamupäivä kului panikoidessa ja esitystä harjoiteltaessa. Esiintymisnumerokseni oli napsahtanut karsinnan viimeinen, joten paniikilla oli hyvää aikaa nousta muiden esityksiä verhoista katsellessa. En tietenkään nähnyt esityksiä siitä suunnasta kuin olisi pitänyt, mutta verhoistakin meno näytti lavalla ihan hillittömän hyvältä. Kisan taso oli eeppisen korkea, esityksiä katsoi fiiliksillä "miksen keksinyt että noin voi tehdä" ja "auuugh kylmät väreet", myös jälkimmäinen positiivisessa mielessä. Ilonan kanssa todettiin näytöstä katsoessa, että tässä kohtaa häviö ei tuntuisi yhtään niin pahalta kuin ennen, kun kisan (ja näytöksenkin) taso oli niin älyttömän hyvä. (Kisasta, siihen valmistautumisesta ja puvusta tulee oma tekstinsä myöhemmin, tämä teksti paisuu liikaaa jos yritän ympätä kaiken tähän.)

Kisasta napsahti ykkössija, joka ihan aikuisten oikeasti tuli pienenä yllätyksenä. Loppupäivä menikin yrittäessä hahmottaa, että syksyllä on oikeasti Lontoon reissu edessä, ja että siellä pitäisi olla ihan Helvetin Edustava™. Sisäistäminen ei ihan onnistunut. Sibeliustalolta poistuttua ilta menikin seuraavan aamun paneeliin valmistautuessa.

Crossplay, concept cosplay ja saabisu - cosplayta kalvava kutka? -paneeli aloitti sunnuntaiaamun heti kymmeneltä. Pientä arvailua kuulijoiden heräämiskynnyksestä esiintyi, mutta paneelin alkaessa sali taisi olla melkein seisomapaikkoja myöten täynnä. Ensimmäinen paneelin pitäminen hieman tulenarasta aiheesta jännitti hieman, mutta alun jälkeen paneeli kulki eteenpäin vetäjän näkökulmasta mukavasti. Panelistit hoitivat osuutensa mainiosti, ja yleisö osallistui paneeliin yllättävän aktiivisesti - kysymyksiä tuli sen verran paljon ja tiheään tahtiin, että joitakin oli pakko jättää aikataulun vuoksi käsittelemättä. Eriävien yleisökommenttien myötä Ihan Oikeaa Keskustelua saatiin aikaan, aktiiviselle ja osallistuvalle yleisölle vielä kiitokset. Paneelista on tullut palautetta molemmilta suunnilta - toisten mielestä meno oli hieman toistavaa ja tuomitsevaa, toisten mielestä taas toimiva ja ajatuksia herättänyt paketti. Molemmissa on varmasti peränsä - kyseessä oli ensimmäinen paneelini, jota tehtiin pitkään ja hartaasti, ja jonka tekemisestä tuli opittua yhtä sun toista. Tulenaran aiheen käsitteleminen neutraalisti on aina hankalaa, sillä jotakuta onnistuu ärsyttämään aina - toisaalta voi taas miettiä, onko neutraali suhtautuminen se yleisöä mukaansa tempaavin tapa nostattaa keskustelua. Kaikkia ei voi miellyttää, mutta henkilökohtaisia vihakirjeitä en ole vielä saanut. Virheitä sattuu - One Piece -sarjasta otetun naisversio!Luffyn en tiennyt olevan virallista materiaalia, tietääpä ensi kerralla perehtyä asiaan paremmin eikä tule suututettua verenhimoisia faneja. Ensi kerralla paremmin!
Yhä kiitän tuhannesti panelistejani jotka vetivät homman kotiin.


Hoitsu-Axel ja gangurot karsiutuivat paneelimateriaaleista viime metreillä.

Seuraavana vuorossa piti olla Näin animefani saa naista-luento, joka oli kuin olikin aiheuttanut yleisöryntäyksen Puusepänverstaalle. Paikalle hieman myöhässä saavuttuamme tila oli niin täynnä, ettei screenille nähnyt, ja ilma oli tilassa niin uskomattoman huono, että katsoimme parhaaksi poistua pyörtymään muualle. Loppupäivä meni infotiskin raidaamisessa ja pienen photoshootin (jonka kuvia seuraavaan merkintään) pitämisessä. Sunnuntai meni paneelin jälkeen pitkälti hengaillessa, puvun epämukavuusaste alkoi saavuttaa huippunsa eikä jaksamisprosentti ollut enää kovin korkealla. Sain otettua n. 7 kuvaa koko viikonloppuna vaikka lupasin itselleni toista. Nämäkin kaksi taitavat ola lauantailta.


Persona 3:n Chidori (YumiKoyuki) ja Final Fantasy X-2:n Paine (Vorona).

Tämän vuoden Desucon erosi viime vuodesta eniten ehkä yhdellä tavalla: en käynyt katsomassa lainkaan puheohjelmaa. Viime vuonna katsottuja paneeleja oli 3 + cosplaynäytökseen osallistuminen, tänä vuonna luku oli 0 + Eurocosplay-karsinta (omaa paneelia en osaa laskea mukaan). Ohjelma oli monipuolista, mutta tänä vuonna se ei herättänyt minussa samoja "pakko nähdä!" -fiiliksiä kuten viime vuonna. Kunniavieraat eivät myöskään minua juuri kiinnostaneet, joten coni meni hengailuksi hyvässä seurassa - mikä ei todellakaan ollut huono asia.
Suurin syy tähän on kenties se, että suurin osa energiasta kului esityksestä ja paneelista stressaamiseen, eikä aikaa tai energiaa vähemmän kiinnostaviin ohjelmiin lähtemiseen ei ollut. Saa nähdä, kuinka ensi vuonna käy!


Tilaa riitti. [(C)E-spy.deviantart.com]

Loppujen lopuksi Desuconista jäi hyvä fiilis. Eniten sydäntä lämmitti Eurocosplayn korkea taso, hyvin toimineet järjestelyt ja yleisesti hyvä confiilis. Pakolliset miinuksiksi mainitsen cosplaynäytöksen valotoiveiden lentämisen ulos ikkunasta, sekä sen etten päässyt työvoimana sunnuntaiaamuna ennen ovien avaamista sisään valmistelemaan paneeliani, vaikka tästä oli puhetta ollut. Informaatiokatkoksia kuitenkin tapahtuu lähes aina. Kokonaisuudessaan varsin onnistunut con, ensi vuonna uudestaan, toivottavasti mukavamman puvun ja useamman seuratun ohjelmanumeron kera. Yksityiskohtaisempi pukuentry Balthierista on työn alla, kuten myös Eurocosplaypähkäily.