Otsikko voisi olla myös "Kuukausi, jolloin halusin vain antaa olla".
..noin vähän kärjistettynä. :D En ole tosissani ollut heittämässä hanskoja tiskiin missään vaiheessa, mutta täytyy myöntää, viimeisen kuukauden sisällä em. ajatus on pariin otteeseen tuntunut lievästi sanottuna vapauttavalta. Eipä sillä, taustamusiikit, lavasuunnitelmat ja referenssikuvat lähtivät järjestäjille kohta pari viikkoa sitten, puku on kunnossa ja muutenkin on pääosin ihan hyvä fiilis. Vaan eipä niiltä pakollisilta kompastuskiviltä onnistuttu välttymään taaskaan.
Ensimmäinen kompastuskivi oli se, kun housujen joustavuutta testatessani opin n. 15. kertaa, että ei, en pysty housuissa ollessani kumartumaan tai poimimaan maasta yhtään mitään (muuten kuin limboamalla ja sekin hyvin vaivalloisen näköisesti) vaikka kuinka tahtoisin. Totesin myös, että limboaminen ei ehkä näyttäisi lavalla hyvältä, niin paljon kuin Balthier pelissä em. aktiviteettia harrastaakin. Ei se mitään, siinähän ruvettiin sitten rakentelemaan ständiä, jolta toivottavasti pystyn proppini noukkiamaan.
Toinen kompastuskivi oli se, että sain viisaana lapsena ideaoita, jotka olisivat vaatineet ties minkälaisia insinöörinkykyjä ja laitteita. Aina ei ihan onnistu muistamaan, että on oikeastaan täysipäiväinen opiskelija, eikä kaikkea aikaansa voi käyttää siihen, että yrittää keksiä mekanismin em. tarkoitukseen. Miten niin minun pitäisi vääntää kandia?
Kolmas, varsin jännittävä asia liittyy aseeseen. Pyssy on viettänyt kesän kaappini päällä pölyttymässä, ja ehkä kuukausi takaperin päätin nostaa sen sieltä esiin kirjatakseni ylös mitä korjailua pitää muistaa tehdä. Kaapin päältä ei löytynytkään hienosti patinoituneen metallinväristä asetta, vaan vihreä pyssy.
..ja tarkoitan VIHREÄ.
Alunperin pyssy näytti tältä.
Patinamaalini on äärimmäisen autenttinen patinamaali! Oletan, että on maalin metalliainesosissa on tapahtunut jokin hyvin jännittävä hapettumisreaktio, joka on saanut maalin muuttumaan vihreäksi, sillä toisilla maaleilla maalatut kohdat ovat pysyneet hyvin ennallaan. Massalla, josta pyssy on tehty, tosin voi olla jotain tekemistä asian kanssa, ei voi tietää. En myöskään tiedä, kuinka nopeasti ase on väriään muuttanut, joten en viitsinyt maalata asetta uudestaan juuri paria päivää Expoa siltä varalta, että ase päättääkin vihertyä uudestaan parin päivän sisällä.
Suureksi ilokseni maanantaina alkanut lentomekaanikkojen lakko on luojan kiitos päättynyt, eikä panikointia tarvitse harrastaa siitä, pääsenkö edes Lontooseen asti. Varasuunnitelmia tehtiin olosutheiden pakosta, tutkittiin mahdollisuudet matkata Helsingistä Tallinnaan ja lentää sieltä Lontooseen ja ties mitä, mutta no, koputan puuta ja toivon, että mitään yllätyslakkoja ei tule. Stressiä kun keksii rakentaa paljon pienemmistäkin asioista.
Eurocosplay on yllättänyt positiivisesti (ainakin näin etukäteen) tuomaristollaan, ja yleensä sillä, että tuomaristo julkistettiin hyvissä ajoin etukäteen. Arvioimassa istuu Amerikasta Jia Jem, Braliliasta Yuki ja Japanista Goldy. Yleisesti ottaen jo se, että koko tuomaristo (elleivät yllättäen lisää poppooseen jotain sponsoria/Expon edustajaa) koostuu ihmisistä, joista jokainen rakentaa pukuja itse ja harrastaa cosplayta aktiivisesti. En voi tarpeeksi painottaa, miten minusta cosplaytuomaristossa tulisi istua vain ja ainoastaan alan harrastajia, ei median edustajia, ei sponsoreita eikä minkään muun alan erikoisosaajia. Sponsorit ymv. ovat mielestäni tervetulleita jakamaan kunniapalkintoja/-mainintoja, mutta nimenomaan itsenäisinä ja muusta tuomaristosta täysin irrallaan. Toki jos joku sponsori sattuu olemaan alan harrastaja, tervemenoa tuomaristoon, mutta nimenomaan yleisenä tuomarina, ei jonkun puulaakin edustajana.
..voisin rantata ajatuksiani tuomaroinnista joskus toiste pidemmällä kaavalla.
Noin muuten olen korjaillut pukua monilta osin, alla muutamia esimerkkejä.
Järjestelypuolelta Expo on hoitanut hommaansa oikein hyvin - hotellit, lentoliput sun muut on varattu jo hyvän aikaa sitten. Lähtö tulee olemaan huomenna 29.10., itse finaali seuraavana päivänä 30.10. jolloin taidetaan käydä myös World Cosplay Summitin esikarsinnat kotimaan kamaralla. Pikkulinnut ovat kertoneet että siellä saattaa olla tänä vuonna aika muikeaa menoa, yritän Lontoosta käsin Expon jälkeen ottaa selvää, ketkä lähtevät edustamaan Suomea ensi vuonna. Aion nimittäin Expon jälkeen harrastaa 4 päivän lyhyttä lomaa ihastuttavan matkaseurueeni kanssa, ja palata Lontoosta vasta 4.11.
Tämän hetken fiiliksistä - tulin eilen kotoa Lappeenrannasta Helsinkiin ja olen aivan satavarma, että olen unohtanut jotain kotiin. Hyvin todennäköisesti huomaan asioiden puuttuvan n. klo. 20.15, kun viimeinen juna Lappeenrantaan on mennyt. Kesän ja erityisesti viimeisen kuukauden aikana fiilikset ovat ehtineet vaihdella laidasta laitaan. Välillä olen ollut vahvasti sitä mieltä, että mistään ei tule mitään, olen huono edustaja, puku on hirveän ruma ynnä muuta positiivista. Psyykkaamisen jälkeen kuitenkin onneksi päädyn aina siihen tulokseen, että jos pukuni olisi surkea ja olisin huono edustaja, en tuskin olisi hommassa mukana, ja kyllä kaikki oikeasti tulee menemään ihan nappiin kun vain jaksan uskoa, Eurocosplay on sinällään kisa siinä missä muutkin. On kuitenkin ihan älyttömän siistiä päästä tällaiseen hommaan mukaan, ja innostelen hirvittävästi muiden finalistien tapaamisesta. Ensimmäinen con (..no, con ja con, messutapahtuma) ulkomailla, ihan törkeän hyviä puvuntekijöitä ympäri Eurooppaa, illanistujaisia finalistien kera yms. yms. Jännittää!
Lopuksi voisin ilahduttaa (?) hienoilla pulisongeillani. Jättäkää väärä väri ja tukan kynimättömyys huomioimatta. :D
Onnea matkaan!
VastaaPoistaOnnea matkaan minunkin puolestani! Näytä niille!! :D
VastaaPoistaOnnea matkaan! :D
VastaaPoistaOnnea matkaan ja hyvää matkaa! \o/ Kannustan sinua täältä Suomesta käsin.
VastaaPoista